Koiranäyttely = kesälomareissu

Olin pitkästä aikaa näyttelyreissulla ulkomailla, kun reissasimme perheen kanssa Latvian Voittaja -näyttelyyn Riikaan reilu viikko sitten. Mukana juniorikoiramme Doris, joka oli ensimmäistä kertaa pitemmällä näyttelyreissulla.

Riika on tuttu paikka aiemmilta näyttelyreissuilta ja halusimme majoittua mieluummin keskustaan kuin näyttelypaikan lähelle, koska Riika on kaunis kaupunki, jota on mahtavaa päästä ihastelemaan!

Useisiin ravintoloihin ovat koirat tervetulleita ja muutenkin ilmapiiri on koiraystävällinen. Askeleita tuli niin omistajille kuin koirallekin ihan kiitettävästi päivän aikana ja kaupungissa on iso puisto, jossa viihtyi ihan koko perhe - kiitos lasten leikkipaikan ja pienpanimofestareiden 😁

10 minuutissa hurautettiin Doriksen kanssa näyttelypaikalle ja meillä testissä olleet koirarattaat tekivät ahtaassa näyttelyhallissa sukkuloinnista sekä koiralle että omistajalle mahdollisimman stressitöntä! 10 kk ikäinen juniori sai vedellä sikeitä kärryissä samalla kun etsin uutta harjaa ja näyttelynameja myyntikojuista, jotka olivat kahden metrin päässä lähimmästä kehänauhasta.

Doriksen ulkomaandebyytti meni niin kertakaikkisen loistokkaasti, että voin vain hämmästellä.

Espanjanvesikoirien edustus oli 100% Suomesta ja koirissa oli korkea taso. Puolalainen tuomarimme Krzysztof Czevhowski oli aidosti kiinnostunut arvostelemaan rotua, mikä on aina posiitivinen yllätys - eikä todellakaan mikään itsestäänselvyys.

Doris voitti junioriluokan sekä jun-sertin & CACIB-J ja oli lopulta upeasti PN-1 🥳 ROP:ista Doriksen kanssa kilpaili oma kasvattimme, ihkaensimmäistä junioriluokan debyyttiään päivälleen 9 kk iässä tehnyt Antonio, ja ROP-voitto tuli tällä kertaa Dorikselle 🏆

Meitä odotti siis ryhmäkehät ja parin tunnin odottelu näyttelyhallissa.

Muutama asia auttoi Dorista jaksamaan erityisen hyvin tällä ekalla pitkällä näyttelyreissulla ja pitkän näyttelypäivän ajan:

• Rauhallinen liikunta useita kertoja päivässä

• Rattaat, joissa sai levätä sekä laivamatkan aikana että näyttelypaikalla

• Riittävän nestepitoinen ruoka, jotta nestetasapaino säilyi hyvin

• Veden juominen näyttelypäivän aikana

• Lämmittelyt ennen kehäsuorituksia

• Lepo oman kehän ja ryhmäkehien välillä

• Huolellinen valmistautuminen näyttelyihin opettamalla näyttelytaitoja, jolloin ne ovat koiralle tuttuja tehtäviä, eikä koiran tarvitse arvailla, mitä siltä kehässä halutaan

Ajattelin, että nuoren koiran jaksaminen saattaisi olla koetuksella loppukehissä, mutta olin väärässä. Doriksen motivaatio tuntui senkun kasvavan ja jo kokoomakehässä tuli tunne, että draiviakin löytyi jopa enemmän kuin rotukehässä. Kun pääsimme ryhmäkehään sisään, nousi oma fiilis kattoon, kun Doris löysi vielä overdrive-vaihteen ja esitteli parasta raviaan 🤩 Puhumattakaan siitä, miten upean ryhdikkäästi se jaksoi edelleen seistä - tietäen, että tästähän täällä palkataan, kun sitä on kuukausikaupalla treenattu.

Pääsimme upeassa joukossa TOP5:een ja meidät käteltiin viimeisenä pois kehästä, mutta lähdimme sieltä ihan voittajina, koska olin maailman ylpein siitä, miten meidän yhteistyö toimi ja miten kivaa meillä molemmilla oli ollut!  Siitähän lopulta tässä(kin) harrastuksessa on kysymys!

Seuraava näyttelypäivä sujui muuten samalla kaavalla, mutta tulosten osalta jäätiin ilman kotiinviemisiä. Kaiken muun onnistumisen keskellä se ei juurikaan jaksanut harmittaa - ja odottihan meitä heti näyttelystä lähdettyämme Jurmalan hiekkarannat, jonne olimme päättäneet suunnata heti, kun kisat on ohi 😎

Painelimme siis Jurmalaan ihastelemaan merta ja rantaa - ja löysimme ihanan kesäravintolan (Zem Burām - suosittelen!), jossa syötiin mahat täyteen. Vasta seuraavana päivänä lähdimme ajelemaan kohti Tallinnaa, joten saimme nauttia kesäisestä Riikasta vielä vähän aikaa 🌸